SINNI voimavarakeskuksen esittely

Alkutarina: naisten talo Ouluun

Naisjärjestöt eri vaiheissa, alkaen 1980-luvulta, toimivat naisten talon saamiseksi Ouluun. Esimerkiksi Oulun naisunioni ry. piti pitkään kirjakahvilaa Rauhalan tiloissa sekä teki aloitteita myös oman naisten talon saamiseksi, mutta tuolloin ei saatu toiminnalle resursseja. Oppia käytiin hakemassa myös naapurimaasta Ruotsista, jossa edelleen toimii noin 150 naisten resurssi-keskusta.

1990-luvun lopulla Ouluseutu Yrityspalvelut hallinnoi Taidon lähteet -naisyrittäjyysprojektia, joka kokosi 130 naisyrittäjää mukaan toimintaan. Projektin aikana ilmeni naisyrittäjien voimakas tarve verkostoitua ja saada oma kokoontumispaikka. Keväällä 2004 Yrityspalvelut teettikin selvityksen naisten resurssikeskuksen tarpeellisuudesta. Keskukselle oli selkeä tilaus edelleen.

1990-luvun lopulla Oulun yliopiston naistutkimuksessa suunniteltiin tasa-arvoinstituutin perustamista. Instituutista olisi saatavissa tasa-arvoon liittyviä palveluita, kuten koulutusta ja neuvontaa. Siellä olisi myös tutkimusta sekä kehittämisprojekteja.

Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen hallinnoimat projektit WomenIT - Women in Industry and Technology (2001-2006) kehittämis-, koulutus- ja tutkimushanke ja Equal kansallinen teematyö: segregaation purku työmarkkinoilla (2003-2004) verkosto- ja tutkimushanke toimivat työelämän kehittämisen alueella. Hankkeiden parissa alettiin työskennellä myös naisten resurssikeskus -toiminnan käynnistämisen hyväksi niin sekä Pohjois-Pohjanmaalla että Kainuussa. Tähän innosti kansainvälinen yhteistyö, sillä projektikumppani JIVE Partners sai Iso-Britannian kauppa- ja teollisuusministeriöltä rahoituksen käynnistää valtakunnallisen United Kingdom resource centre for women in Science, Engineering and Technology. Keskus työllistään nykyisellään noin 40 henkilöä.

Vuosituhannen alussa kokoontui myös Pohjois-Pohjanmaan liiton aloitteesta laaja-alainen työryhmä pohtimaan maakunnan elinvoimaisuuden haasteita naisten näkökulmasta. Työn tuloksena syntyi 15 vuotinen toimintaohjelma Pohjalaiset naiset - maaseudun naisten yrittäjyysohjelma. Myös tässä ohjelmassa esiteltiin tarve naisten resurssikeskukselle.

Monika - monikulttuuristen naisten matalankynnyksen voimavarakeskusta suunniteltiin Oulun Naisten Linjan koordinoimana eri sidosryhmien kanssa vuodesta 2004 alkaen. Tavoitteena antaa neuvontaa ja palveluita Suomeen muuttaneille naisille arjen toiminnoissa sekä mm. lähisuhdeväkivaltatilanteissa.

 

Valtakunnallinen rahoitus naisten resurssikeskuksille

Toukokuussa 2004 eri ministeriöiden yhteistyönä toteutettiin seminaari, jossa mm. esiteltiin luonnosta kansalliseksi naisten resurssikeskusten perusrahoitusohjelmaksi. Ohjelmaa valmistelleen työryhmän oli asettanut alueministeri Manninen. Selvityshenkilönä oli Mirja Erlund, Joensuussa toimivan naisten resurssikeskuksen, Pohjois-Karjalan Karellikeskus Oy:n toimitusjohtaja. Oulussa havaittiin, että nyt olisi tarjolla kauan kaivatut resurssit naisten toimintakeskuksen perustamiseksi. Keväällä 2004 alettiin Pohjois-Pohjanmaalla suunnitella eri sidosryhmien yhteistä naisten resurssikeskusta. Suunnittelu tukeutui alkavaan valtakunnalliseen rahoitukseen ja selvityshenkilö Erlundkin kävi vakuuttamassa aluehallinnon päättäjiä.

Ministeri Manninen lupasi perusrahoitusta resurssikeskuksille vuonna 2004 valtakunnallisessa aluekehitysseminaarissa.

Oululaista hankesuunnittelua vei eteenpäin erillinen työryhmä ja sidosryhmäverkosto kokoontui useaan otteeseen ideoimaan ja kommentoimaan suunnittelua.

Hanketyöryhmässä toimivat (eri toimijat eri aikoina):

• Aila Toivonen (Resurssikeskus -selvitys, Ouluseutu yrityspalvelut)
• Anu Kangas (Oulun yliopiston naistutkimus)
• Elisa Savilampi (OAMK - Oulun seudun ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö)
• Harri Martinsen (SINUKSI -projekti, Setlementtinuorten liitto)
• Ildikó Hámos (MONIKA - monikulttuuriset naiset ry.)
• Leena Teräs* (WomenIT -projekti, Segregaation purku työmarkkinoilla -proj., Oulun naisunioni)
• Mervi Heikkinen* (Segregaation purku työmarkkinoilla-projekti, Oulun NYTKIS, Oulun naiskeskus)
• Sirpa Tulimaa* (Ouluseutu Yrityspalvelut, Oulun yrittäjänaiset)
• Taina Pitkänen-Koli (Oulun kaupunki, Oulun naisunioni)
• Tiina Rödlin (OAMK)
• Vappu Sunnari (Oulun yliopiston naistutkimus)

* merkityt henkilöt mukana koko prosessin ajan

Hankesuunnitteluperiodi kesti noin vuoden ja sen tuloksena syntynyt laaja suunnitelma pilkottiin useiksi erillisrahoitteisiksi projekteiksi. Hankkeita valmistui neljä

• SINNI startti -projekti (toimintamallin suunnittelu ja toiminnan käynnistäminen kolmen tukipilarin alueella: aluekehitys, naisyrittäjyys ja tasa-arvo; hallinnointi Naistutkimus)
• SINNI naisten businesshanke (naisyrittäjyyden tukitoimien kehittäminen, hallinnointi Ouluseutu Yrityspalvelut)
• Oulun Tyttöjen talo (®Tyttöjen talo -toimintamalli; hallinnointi Oulun Setlementti)
• Monikulttuuristen naisten matalan kynnyksen voimavarakeskus (Monika ry.)

 

Toiminnan vakiinnuttaminen ja lopulta resurssikeskustoiminnan alasajo ja maksulliseen toimintaan keskittyminen

SINNI startti -projektin päätavoitteena oli toimintamallin kehittäminen ja toiminnan järjestäytyminen. Todellinen resurssikeskustoiminta saatiin käyntiin, kun projektit muuttivat vuoden 2007 alusta vanhaan ja kauniisti entisöityyn Hermolan taloon. Näissä tiloissa oli mahdollisuus järjestöjen ja muiden toimijoiden kokoontua, saada neuvontaa ja koulutusta, istua vaikka kahvilla ja lukea kirjoja ja lehtiä. Tiloihin sijoittui myös naisyrittäjähautomo, jossa aloittelevia yrityksiä tuettiin mm. koulutuksin ja toimistopalveluin. Laajimmillaan SINNIn työyhteisössä työskenteli viitisentoista (15) ihmistä. Näin oli toteutunut jo 1980-luvulla syntynyt unelma naisten talosta, yhteisestä katosta, jonka alle naiset voivat kokoontua! SINNI -maskotit suunnitteli Ildikó Hámos. Vasemmalta: Katri (Katri Antellin mukaan), SINNI ja Sara (Sara Wacklinin mukaan). Runebergin päivänä (5.2.) 2007 neljän naisjärjestön edustajat perustivat yleishyödyllisen, voittoa tavoittelemattoman SINNI voimavarakeskus oy:n. Perustajajäsenet ovat Oulun naisunioni ry. Oulun seudun yrittäjänaiset ry. Saran naiset - Oulun tutkijanaiset ry. Suomalainen naisliitto, Oulun osasto ry. SINNIn toiminta käynnistyi laajalla rintamalla. Siitä tuli Suomen naisten resurssikeskusyhdistyksen lippulaiva ja toimintaamme esiteltiin kansainvälisiä foorumeita myöten, mm. työministeri esitteli SINNIä Globewomen Summit -konferenssissa kesällä 2007. Maksulliseen toimintaan keskittyminen Useiden kehittämishankkeiden sekä naisyrittäjähautomon ja aktiivisten toimintavuosien jälkeen sekä useita vuosia kestäneiden rahoitusneuvotteluiden, -selvitysten ja muiden toimenpiteiden jälkeen, vuoden 2009 lopulla Työministeriö lopulta ilmoitti, että naisten resurssikeskusten valtakunnallinen perusrahoitus ei käynnisty ollenkaan. Päätös resurssikeskusten perusrahoituksesta oli siirtynyt Sisäasiainministeriöltä Työministeriölle monivaiheisen "pallottelun" tuloksena vuonna 2007. Silloinen työministeri lupasi käynnistää rahoituksen viimeistään vuonna 2008, mutta sen sijaan nimesikin uuden työryhmän pohtimaan asiaa. Tämä päätyi esittämään joulukuussa 2009 julkaistussa loppuraportissaan, että naisten resurssikeskusten toiminta naisyrittäjyyden osalta tulisi integroida osaksi muuta yrittäjyyden tukipalveluita ja sen rahoitus tulisi järjestää aluetoimijoiden taholta. Keskusten aluekehitys- ja tasa-arvotyölle ei työryhmä esittänyt mitään rahoitusratkaisua. Päätöksen perusteella SINNI lähestyi Oulun kaupungin elinkeinopalvelutoiminnan uudelleen organisoinnista vastaavaa tahoa toimintansa rahoittamiskysymyksessä kesällä 2009, mutta sai kieltävän vastauksen. Nämä prosessit aiheuttivat SINNIssä sen, että resurssikeskustoiminta ml. neuvonta- ja tukipalvelut järjestöille ja naisyrittäjille jouduttiin lopettamaan. Tämä kosketti myös toimitilaa Hermolassa. Koska myös projektien hakeminen oli uusien säädösten johdosta vaikeutunut, on SINNIstä saatavissa tällä hetkellä vain rajoitetusti maksullisia palveluita.

Tammikuussa 2006 palkittiin nimikilpailun voittaja Aija Toivonen uniikilla SINNI mukilla numero 1. Hermolaan muutettiin vuoden 2007 alusta. Kirjastoaulaan kertyi väkeä kahville yleensä iltapäivisin ja iltaisin. Hermolan komiat kaakeliuunit. Eteisessä aktiivinen ilmoitustaulu ja infopiste. Taustalla näkymä koulutustilaan. Ministeri Cronberg kävi lupaamassa rahoitusta SINNIssä keväällä 2007.

Toimivat ja valmisteila olevat resurssikeskukset vuonna 2007.

Kieltävä päätös perusrahoituksen käynnistämisestä on myös valtakunnallisesti aiheuttanut naisten resurssikeskusten määrässä radikaalin vähenemisen. Vasemmalla olevassa kartassa on merkittynä vuoden 2007 tilanne toimivien resurssikeskusten osalta (sininen & harmaa piste; sininen = 1990 -luvulla perustettuja keskuksia) sekä resurssikeskusta valmistelevien projektien ja verkostojen osalta (musta neliö). Oikealla olevassa kartassa on merkittynä vuoden 2009 lopulla toiminnassa olevien resurssikeskusten määrä. Myöskään ainoatakaan keskusta ei ollut enää valmisteilla vuonna 2009.

Toimivat resurssikeskukset vuonna 2009.

Menetetyt mahdollisuudet: naisten tukemiseen ei edelleenkään resursseja

Ministeri Mannisen vuonna 2004 käynnistämä prosessi sai liikkeelle suuren määrän toimijoita ja toimintaideoita, jotka rahoittivat toimintaansa EU, kansallisella sekä alueellisella projektirahoituksella. Tästä huolimatta toteutettu toiminta oli menestyksekästä ja tuloksellista, joskin keskusten pitkäjänteinen kokonaiskehittäminen oli mahdotonta perusrahoituksen puuttuessa. Aikaisemminkin on havaittu, että projektirahoituksella toiminnan jatkaminen ei ole menestyksekästä: 1990 -luvulla niin ikään projektirahoituksella toimivista keskuksista oli toiminnassa seuraavalla vuosikymmenellä enää kolmannes.

Naisten resurssikeskusten toiminnan vakiinnuttaminen ministeriön myöntämällä perusrahoituksella olisi tasapainottanut sukupuolten osallisuutta alueidensa kehittämiseen ja oikeudenmukaistanut myös aluekehittämisrahoituksen jakautumista naisten ja miesten hyväksi, jonka osalta on suuri vääristymä miesten hyväksi (n. 3/4 tuesta kohdistuu miehille). Toiminta olisi tukenut laajemminkin naisten työllistymistä ja yrittäjyyttä. Sillä olisi parannettu myös naisten mahdollisuuksia jäädä elämään harvaan asutuille seuduille.

Resurssikeskusten tuottamaa toimintaa ei mikään muu organisaatio järjestä, joten valtiovalta menetti prosessissa merkittävän aluekehittäjätahon.